Vuotalossa tarinoita muuttuvista maisemista

Kaunis kiitos kaikille, jotka ovat edesauttaneet ääniteoksen ja rajattoman paikallislehden tekemisessä. Kävelyille tulleiden ehdotuksista tuli lehdelle myös nimi: Skutsi Huutaa. Emme ihan tarkalleen muista, mistä tai keneltä se tuli, mutta kuten niin monet hyvät jutut, asialla oli varmasti  monta tekijää.

Lehteä saa kevään mittaan Vuotalolta, Vuosaaren kulttuurikeskuksesta. Tutkimme muitakin mahdollisia jakelukanavia, vaikkei painoksemme kovin suuri olekaan.

Talon teemana on seuraavat kuukaudet ihmisen mittakaava. Iloinen yhteensattuma tarkoittaa, että Narratiimin viime kesänä itähelsinkiläisissä maisemissa vietetyt hetket lomittuvat siellä moniin muihinkin ympäristön muutoksia käsitteleviin tekoihin ja peilauksiin. Olisiko  niin, että käsittelemämme aiheet kiinnostavat helsinkiläisiä  yleisemminkin?

”Vuotalossa pohditaan tänä keväänä ihmisen ja kaupungin suhdetta – millainen on ihmisen kokoinen kaupunki, millaisia ajatuksia liittyy muuttuvaan kaupunkikuvaan tai mistä rakentuu paikan identiteetti?”

Näin kerrotaan Vuotalon omilla nettisivuilla.

Maaliskuun alusta elokuun loppuun Vuotalon galleriassa auki olevan näyttelykokonaisuuden Sea Change on suunnitellut Otto Karvonen. Ohjelma lupaa yllättävääkin kaupunkia ja sen tulevaisuutta pohtivaa (ja ehkä jopa luotsaavaa) taide-tekemistä.

Narratiimin osuus jatkuu keväämmällä. 12.5.2017 Ihmisen mittainen Vuosaari -tapahtumassa kävellään ja tarinoidaan taas. Lehteen on ainakin tulossa Vuosaari-liite. Lsätietoja tuonnempana.

sea-change-mainos

 

Kruunuvuoressa, huvilamuumioiden ja työkoneiden seurassa 24.9.

Narratiimin tällä erää viimeinen kaupunkimetsäkävely vei Kruunuvuoreen. Kohde poikkesi aiemmista siten, että siellä muutos on par’aikaa tapahtumassa; kaivinkoneet ja raivauskalusto olivat töissä lauantainakin, kun kahdeksan henkinen kävelijäporukkamme samosi metsässä ja huviloiden raunioilla. Aiemmissa kohteissa kaavamuutokset ovat toistaiseksi paperilla.

2

Laajasalon merenrannoilla, jonne Kruunuvuorikin sijoittuu, rakennetaan vauhdikkaasti. Kaikkiaan alueelle nousee n.5000 hengen kaupunginosa. Kruunuvuoren monimuotoinen metsä kallioineen on jatkumoa suunnitelmalle.

Kruunuvuorella on huvilahistoria. Suurin osa niistä rakennettiin 1800-luvun lopussa ja huvilat olivat käytössä kesänviettopaikkoina 1950-luvulle asti, jonka jälkeen alueen uusi omistaja lakkasi pitämästä rakennuksista huolta. Ajanhampaissa puuhuvilat rapistuivat, joskin muutamat olivat käytössä 2000-luvulle asti.

34

Kävelyn aikana mietittiin millaista elämä huvilakaudella on ollut. Rauniokasoista löytyi merkkejä aiemmista asukkaista, sanomalehtiä, uunien luukkuja, puutarhojen jälkiä. Kruunuvuoren keskellä, kuin nähtävyytenä, on kaunis lampi. Reittimme kiersi lammen ympäri ja matkalla näimme sen tyyneen pintaan heijastuvat ruskan värit. Kruunuvuoressa metsä on monipuolinen, siellä on lehtoa ja kangasta, paljon keloja ja lahopuuta maanrajassa. Kuulimme myös palokärjen sekä näimme närhen ja harmaa haikaran.

6

Kruunuvuori rajoittuu meren puolelta kaupunkiinpäin oleviin kallioihin, sinne retkemme tällä kertaa päättyi. Mietimme voisiko kaavaillun sillan sijaan kuljettaa ihmisiä lautoilla, kuten Suomenlinnaan. Kallioilla on kirjoituksia eri aikakausilta, vanhimmat koukeroisella kaunolla kaiverrettuja.

Kaupungin keskusta ei ole vesiteitse kaukana, mutta silti Kruunuvuoressa tuntuu kuin olisi toisessa maailmassa. Siellä luonto on ottanut vallan, kaapannut ihmisten rakennelmat kainaloonsa ja tuuditellut sammaleen peittoon. Mutta kauaa ei rauha enää Kruunuvuorella säily, uudet suunnitelmat ovat vireillä ja työkoneet toiminnassa.

Kuvat: Cindy Kohtala

7589

 

Tarinoiden vaihtoa Vartiosaaripäivänä

Narratiimi pysähtyi 21.8. Vartiosaaren Sunnanvikin kartanolle keräämään tarinoita. Menneessä riitti muistelemista, nykyisyys innoitti varsinkin kaikkein nuorimpia  ja saaren tulevaisuus selkeästi puhutti non-stop ilmaiskuljetuksen tuomaa väkeä.

Joka vuosi Vartiosaari-päivä vetää enemmän kävijöitä. Narratiimin työpajaan tuli paljon ensimmäistä kertaa saareen tulleita, mutta myös paljon niitä, joille Vartiosaaren yhteinen kulttuuriperintö on tuttua, etteikö ihan intohimo.

Niitä joita emme onnistuneet rohkaisemaan äänittämiseen pyysimme kirjoittamaan tai piirtämään ajatuksensa. Jos joku juttu vielä jäi kertomatta, ottakaa rohkeasti yhteyttä vaikka sähköpostilla osoitteessa info@changinghelsinki.fi.

Kiitos kaikille teille, jotka jaoitte ajatuksianne!

IMG_5692

3

2

Yläkertaan tulviva elokuinen aurinko veti ihmisiä varmaankin juttujen sijaan ihailemaan hienoa, aika umpeen kasvanutta, näköalaa.

Sunnanvikin rakennus oli monille kävijöille jo tuttu työ- tai muun yhteisön vierailun kautta. Myös naapurin rakennuksia, kuten ”Pehtoorin mökki” ja Villa Janneberg, ja niiden asukkeja muisteltiin lämmöllä. Monella on saarella oma viljelypalsta. Yhteiskäytössä olevista mökeistä ja huviloista iloinneita ja niitä vuosien varrella huoltaneita ihmisiä kävi useampia. Joku tiesi, että naapurista löytää äärimmäisen uhanalaista luontoa.

Monen ensikertalaisten toivomus olisi saada Vartiosaareen helpommat kulkuyhteydet, vaikka pieni vierasvenelaituri tai silta.

Saaren vanhat tutut kertoivat sen olleen tärkeä henkireikä, ”lapsuuden taikasaari” sekä siitä odottamattomasta kaupunkiluonnosta, jonka he kaupungin rajojen sisäpuolelta aikoinaan löysivät. Saari on auttanut useampaa muualta muuttanutta juurtumaan Stadiin.

Ulkomaalaiset tuntuvat olevan lähinnä epäuskoisia, kun heille kertoi kaupungin rakennussuunnitelmista. Eihän tällaiseen paikkaan kannata asuntoja rakentaa!

IMG_5710

Kun viimeisiä vieraita ja ohjelman järjestäjiä vielä pyöri Reposalmentien laiturin tuntumassa iltapäivän päätteeksi, kävijöitä arvioitiin olleen reilut toista tuhatta.

 

 

Vartiosaaripäivä su 21.8. Tervetuloa!

Narratiimi jalkautuu jälleen Vartiosaareen ja on Sunnanvikin kartanolla klo 11 – 15 keräämässä tarinoita. Tule kertomaan muistoistasi ja tunnelmistasi!
Narratiimi -työryhmä kannustaa pohtimaan yhteisiä ympäristöjämme leppoisan ajatustenvaihdon ja tarinoinnin kautta. Osa aineistosta työstetään julkaistavaksi.

vartiosaari6.jpg

Meri-Rastilan kaduilla ja metsissä 10.8.

Narratiimin kolmas kaupunkiluontokävely suuntautui keskiviikkoiltana Meri-Rastilaan. Kahdeksan kävelijän ja kolmen koiran voimin kuljimme aluksi rakennetun ympäristön ja puiston läpi metsään ja merenrantaan.

Metrolinjan tuntumassa Itä-Helsingissä sijaitseva Meri-Rastilan asuinalue on rakennettu pääosin 1990-luvulla. Alueen täydennysrakentaminen on ollut pitkään vireillä 2000-luvun alussa ja uudestaan viime vuosina. Meri-Rastilassa on myös vanha, monimuotoinen metsäalue merenlahden ja asutuksen välissä, missä on poikkeuksellisen silmiinpistäviä jääkauden jälkiä. Poikkeuksellista on myös se aktiivisuus, millä paikalliset ovat pyrkineet metsäänsä suojelemaan kaavoituksen uhatessa.

Kävelyllä ei kuitenkaan kaavoituksesta juuri puhuttu, enemmän keskustelimme millaisia muistoja puistojen polkuihin liittyy, miten kukin on löytänyt tiensä Meri-Rastilan metsiin ja mitkä ovat suosikkipaikkoja. Eväät söimme huikealla kalliopaikalla, josta näkyy mm. Ramsinniemen luonnonsuojelualue, Vartiosaari ja Marjaniemi.

 

merirastila3merirastila1merirastila2merirastila4